Ville Vähämäki

Pentti Oinonen piti perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa.

Puheessaan Oinonen kysyi lähestymmekö kohta huutolaisaikoja? Tuolloin halvimman tarjouksen tehnyt otti sairaan, vanhuksen tai vammaisen hoitaakseen. Oinonen toteaa, että tämä käytäntö on arkipäivää monien vanhuspalveluiden kohdalla, kun halpa hinta korvaa laadun.

Ville Vähämäki

Koko puhe alla liitteenä:

———————-

Välikysymyskeskustelu eduskunnassa

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro

Kansanedustaja Pentti Oinonen

KÖYHYYTTÄ VASTAAN TAISTELTAVA

Oppositiopuolueiden välikysymys peräänkuuluttaa jälleen kerran toimia Vanhasen toiselta hallitukselta hädässä olevien kansalaistemme hyväksi. Suomessa köyhyys on lisääntynyt viime vuosina erittäin voimakkaasti. Jos hallitus oikeasti olisi ajan tasalla, se keskittyisi torjumaan tuloerojen kasvua voimakkailla ja ennen kaikkea riittävillä perustoimentuloon kohdistuvilla panostuksilla kansalaisillemme.

Tuloerojen tarkoituksellinen kasvattaminen ja rikkaita suosiva talouspolitiikka varmistaa sen, että ökyrikas ei anna paljostakaan, mutta köyhä joutuu antamaan kaikesta vähästäänkin.

MISSÄ TYÖVOIMAPULA?

On häpeällistä, että niin sanottu virallinen totuus toitottaa tulevasta ja jo olevasta työvoimapulasta, kun samaan aikaan meillä on kymmeniä tuhansia työttömiä nuoria.

Tilastokeskus kertoi eilen, että työttömyysaste oli tammikuussa 9,5 prosenttia. Työttömiä oli kaiken kaikkiaan 250 tuhatta eli 66 tuhatta enemmän kuin vuotta aiemmin. Nuorten kohdalla työttömyysprosentti on kaksinkertainen.

Työministeri Sinnemäki, missä se paljonpuhuttu työvoimapula on?

NUORTEN TYÖTTÖMYYS

Pitkään jatkuessaan nuorten työttömyys syöksee kokonaisia nuoria perhekuntia syrjäytymisen ja katkeruuden vahingolliselle tielle. Heidän lapsensa tulevat suurella todennäköisyydellä perimään tämä kyseenalaisen perinnön eli työttömyyden ja äärimmäisen köyhyyden. Kymmeniä tuhansia nuoriamme uhkaa jääminen pysyvästi työelämän ulkopuolelle.

Perussuomalaisten mielestä hallituksen pitäisi olla erityisen huolissaan niistä, jotka maksavat tämän päivän eläkeläisten eläkkeet eli nuorista.

Millainen on oleva tulevien sukupolvien eläketurva, kun se on jo tänä päivänä surkea? Se ei ole surkea teillä ministereillä tai yritysjohtajilla. Se on surkea ja se tulee olemaan surkea teidän palkkanne maksajilla.

Entisen siivoojan tai lehdenjakajan eläkepäivät ovat jo nyt köyhyydessä elämistä. Joka päivä viikosta ja kuukaudesta toiseen joutuu suomalainen pieneläkeläinen jo nyt laskemaan, syökö hän tänään vai ottaako lääkkeensä. Molemmat ovat elintärkeitä, mutta vain yhteen on varaa.

Ministerit Risikko ja Hyssälä, kumman te valitsisitte heidän sijassaan: ruoan vai lääkkeen?

LISÄÄ ELÄKETTÄ?

Hallitus on viime vuosina suureen ääneen ja hartaasti kehunut erilaisia etuuskorotuksia, joita se on historiallisen suuressa viisaudessaan antanut pienituloisille. Muun muassa eläkeläisille on jo annettu ja onpa luvattu vielä lisääkin eläkettä, varsinkin kansaneläkeläisille, juuri sopivasti ensi vuoden eduskuntavaalien alla.

Valitettavasti läheskään kaikki ne eläkkeensaajat joille on jo korotuksia siunaantunut, eivät niitä ole saaneet siinä suuruudessa kuin on luvattu. Vai mitä pitää ajatella, kun eräänkin eläkeläisen eläkkeeseen tuli peräti 43 sentin korotus? Verojen jälkeen tästä huimasta korotuksesta jäi käteen 11 senttiä. Eräs toinen eläkeläinen sai puolestaan 7 sentin korotuksen. On myös esitetty väitteitä, että joidenkin käteen jäävä eläke on jopa pienentynyt.

OSTOVOIMA VÄHENTYNYT

Kun näihin vaatimattomiin eläkekorotuksiin yhdistetään palvelumaksut ja yleinen hinnannousu, voidaan todeta köyhimpien eläkeläistemme ostovoiman kokonaisuudessaan vähentyneen.

Hallitus osoitti taas tämän hallituksen puheiden ja käytännön tekojen välisen arvon: Pötypuheilla näyttää olevan enemmän arvoa kuin teoilla.

MAAHANMUUTTAJIEN TUKITASO

Tuntuu kummalliselta, että sosiaaliturvan varaan pudonnut köyhä suomalainen lapsiperhe kituuttaa 1500 euron kuukausittaisella tuella, kun samaan aikaan sosiaaliturvan varassa elävä samankokoinen maahanmuuttajaperhe saa 2300 euron kuukausitulot plus harkinnanvaraiset päälle.

Väitetään, että myös kantasuomalaiset voivat päästä maahanmuuttajaperheen saamaan tukitasoon. Me tiedämme todellisuuden. Eivät suomalaiset sellaisia summia saa. Siitä pitää huolen viimeistään Kelassa ja sosiaalipalveluissa turhan yleinen vaikenemisen kulttuuri, jolla suomalaisilta pimitetään tietoa tuista, joihin heillä olisi oikeus. Tämä alentaa syntyperäiset suomalaiset alimpaan kastiin. Luokkayhteiskunta tekee voimakasta paluuta.

SAMAT EDUT SUOMALAISILLE

Perussuomalaiset tekevätkin esityksen, että pienituloisten suomalaisten toimeentulon turvaamiseksi kaikille heille annetaan samat sosiaaliedut kuin maahanmuuttajille. Suostuuko tämä hallitus edes siihen?

VASTUULLISTA POLITIIKKAA?

Hyvät ministerit, pankaapa käsi sydämelle ja kysykää itseltänne onko tämä sitä mainostamaanne vastuullista ja välittävää politiikkaa?

Tarkoittaako hallitusohjelman fraasi vastuullisuudesta ja välittävyydestä sitä, että heikkojen on yksin otettava vastuu itsestään ja hallitus seuraa katseella?

Voi vain kysyä, että lähestymmekö kohta huutolaisaikoja, jolloin hoidettava huutokaupattiin halvimman tarjouksen tehneelle? Tämähän on jo arkipäivää monien vanhuspalveluiden kohdalla, kun halpa hinta korvaa laadun.

TYÖTÄ JA LEIPÄÄ

Kysyttäessä ministeri Hyssälältä ja Risikolta, mitä olette tehneet köyhien ja hädänalaisten hyväksi, vakioselityksenä on, että on perustettu työryhmä tai asetettu selvitysmies tutkimaan asiaa. Voi hyvät ministerit, nälkäisen mahan kurina ei lopu komiteoilla ja selvitysmiehillä. Ratkaisu siihen on yksinkertainen: nälkään auttaa leipä ja työttömyyden lopettaa työpaikka.

Mitä köyhempiä kansalaisemme ovat, sitä huonommin yhteiskunnallamme menee. Ostovoiman ja työllisyyden ylläpito ovat välttämättömiä aseita köyhyyden vastaisessa taistelussa hyvinvointivaltion puolesta.

Kai tämä hallitus haluaa säilyttää hyvinvointivaltion myös tuleville sukupolville, vai onko tästä hallituksesta tullut pysyvästi heikkojen ja sorrettujen vainoojahallitus, jota kiinnostaa vain puoluekavereiden hyvinvointi?

EU-TITANIC

Jäsenyyden Euroopan Unionissa piti täyttää kansan vatsat ja aukaista hyvinvoinnin padot niin, että suorastaan hukumme siihen kaikkeen hyvään mitä Brysselistä virtaa. Norjan ja Sveitsin kaltaisten EU:n ulkopuolella olevien maiden piti kuihtua ja kuolla pois. Mutta toisin on käynyt.

Suomessa ruokajonot pitenevät, tuloerot kasvavat ja köyhyys lisääntyy nopeammin kuin koskaan sitten sotienjälkeisen hyvinvointivaltion rakennustöiden alun. Tilanne ei todellakaan ole ylpeydenaihe Suomelle ja tälle hallitukselle.

Hyvät EU-intoilijat: oletteko nyt tyytyväisiä kun sidoitte Suomen kiinni uppoavaan EU-Titanikkiin?

–

Lisätietoja:

pentti.oinonen@eduskunta.fi

puh. 050-512 2472

Perussuomalaisten maakuntavaltuutettujen ryhmäpuheenvuoro 22.2.2010.

VILLE VÄHÄMÄKI: Ydinvoimakaava pöydälle

Uskon että kukaan meistä ei haluaisi ostaa 60-luvulla valmistettua autoa. Samalla tavoin ydinvoima on 50 vuotta vanhaa kalvinistista teknologiaa. Teknologiaa joka ajaa kaiken hyvän alas ja vahvistaa kaikkea huonoa.

Kun päätämme tällaisesta asiasta, meidän täytyy tukeutua hyvin vahvasti omaan ideologiaamme. Löydämme sisältämme oikean vastauksen. Haluammeko elää niin kuin isämme ja isovanhempamme elivät, puhtaassa Suomalaisessa luonnossa? Vai haluammeko ajaa kaiken hyvän alas ja vahvistaa kaikkea huonoa?

Sähköntuotannon uudet teknologiat ovat aivan kulman takana. Tekniikka kehittyy yhä kiihtyvällä vauhdilla. Meillä on 10-15 vuoden päästä lukuisia muita vaihtoehtoisia sähköntuotantomenetelmiä. Miksi emme odottaisi?

Kun teen tätä päätöstä ajattelen vanhempiani. Niitä asioita joita he ovat minulle opettaneet. Ajattelen myös tulevia lapsiani. Minkälaisen maailman haluan heille jättää. Haluanko ajaa kaiken hyvän alas ja vahvistaa kaikkea huonoa?

Kukin valtuutettu löytää nämä vastaukset itsestään. Pyydän, tutkikaa sydämenne ääntä.

Esitän tässä yhteydessä ydinvoimamaakuntakaavan pöydälle jättämistä siksi aikaa kunnes selviää sijoitetaanko Pyhäsalmelle maanalainen hiukkasfysiikan tutkimuskeskus.

————–
Pöydällepanoesityksestä äänestettiin, äänin 63-28 (poissa 1) jatkettiin asian käsittelyä.

Jatkossa esitin maakuntavaltuuston työjärjestyksen §17 toisen momentin nojalla asian pöydällepanoa, koska maakuntavaltuutetuille jaettiin uutta tietoa kokouksen aikana. Pykälä kuuluu seuraavasti: ”Asia, joka esitetään ensimmäisen kerran maakuntavaltuustolle eikä esityslistaa ole toimitettu kokouskutsun yhteydessä, pannan pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään neljäsosa läsnä olevista valtuutetuista sitä pyytää. Muussa tapauksessa asian pöydällepanosta päätetään äänten enemmistöllä.”

Tässä tapauksessa asia oli jo esitetty maakuntavaltuustolle, eikä jaetulla lisämateriaalilla ollut vaikutusta asiaan. Näin ollen tuon kyseisen pykälän osalta vaadittavat ehdot eivät täyttyneet.
—————-

Ydinvoimakaavan käsittelyn yhteydessä on käynyt mm. ilmi että kolmen professorin toimittamaa dokumenttia on muokattu, poistaen joitakin oleellisia lauseita. Tästä noussee vielä kansalaiskeskustelu. ***

Lopulta ydinvoimakaava hyväksyttiin äänin 58-29 tyhjää 2 poissa 6.

Ville Vähämäki
ps. *** Välittömästi tilaisuuden jälkeen tuli tieto, että eräs virkamies oli laittanut vahingossa dokumentin keskeneräisen version joillekin valtuutetuille sähköpostitse. Eli kyseessä oli puhdas inhimillinen erehdys.
pps. Lyly Rajala toimi kokouksen puheenjohtajana ja veti mielestäni kokouksen jämäkästi läpi. Varoitteli liian pitkistä puheista, mutta antoi tarpeen vaatiessa myös pidemmät puheenvuorot. Lyly käytti myös itse puheenvuoroja sopiviin väleihin. Mielestäni puheenjohtajan kuuluukin alustaa käsiteltävää asiaa parilla lauseella ja ohjata keskustelun kulkua oikeille raiteille.

Valtuustoaloitteeni maakuntavaltuston kokouksessa 22.2.2010. Vastaava aloite on esitetty myös Oulun kaupunginvaltuustolle.

—————–

Mielestämme nyt täytyisi kehittää toimivaa lähijunaliikennettä, josta olisi konkreettista hyötyä koko seudun asukkaille. Tutkimusten mukaan päivittäiseen työmatkaan käytettävä aika on noin 70 minuuttia. Tämä tarkoittaa 35 minuutin yhdensuuntaista matkaa. Toimivalla lähijunaliikenteellä mahdollistetaan asuminen ympäristökunnissa samalla kun työpaikat voi sijaita maakuntakeskuksissa.

Lähijunaliikenne voitaisiin jakaa esimerkiksi seuraaviin rataosuuksiin:

Oulu eteläinen: Nokela-Kempele-Liminka-(Hirvineva)-Ruukki-(Tuomioja)-Vihanti (61 km) myös Ruukki-Raahe mahdollinen.

Oulu itäinen: Nokela-Iinatti-Madekoski-Pikkarala-(Hangas-Rova-Soso)-Muhos-(Hyrkäs-Sotka)-Utajärvi (58 km)

Oulu pohjoinen: Tuira-Pateniemi-Kello-Haukipudas-Ii (36km) (-Olhava-Myllykangas-Kuivaniemi-Simo) (81 km)

Lähijunaliikenne tukisi myös paikallisbussiliikennettä, joka voisi järjestää syöttöliikennevuoroja pienemmille asemille. Lähijunaliikenne olisi myös ekologista, ja vähentäisi ympäristön saastumista. Lähijunaliikenne synnyttäisi uusia työpaikkoja ja parantaisi pienten lähikuntien elinvoimaisuutta. Edut olisivat merkittäviä.

Perusssuomalaiset maakuntavaltuutetut haluavat nostaa lähijunaliikenneasian vakavaan poliittiseen keskusteluun.

Ville Vähämäki
maakuntavaltuuston varajäsen (ps.)
Paula Juka
maakuntavaltuuston varajäsen (ps.)
Matti Tervonen
maakuntavaltuuston jäsen (ps.)
Anne Tölli
maakuntavaltuuston jäsen (ps.)
Vaili Jämsä-Uusitalo
maakuntavaltuuston jäsen (ps.)

Perussuomalaiset Nuoret ry:n tiedote

Julkaisuvapaa 19.2.2010

Perussuomalaiset Nuoret vaativat päättäjiltämme Suomen Ruotsista eroamisen 200-vuotisjuhlavuoden jälkeen toimenpiteitä, joilla saattaa muinaisen valtiollisen yhteytemme epäterveet jäänteet historiaan. Pääasiallisina merkkeinä Ruotsin henkisestä vallasta maassamme ovat ruotsin kielen pakollisuus kouluaineena, Ruotsalaisen kansanpuolueen ikuinen hallituspaikka sekä ruotsin kielen takia tehdyt ratkaisut koulutus-, kunta- ja aluepolitiikassa.

Perussuomalaiset Nuoret vaativat kielten opiskeluun täyttä valinnanvapautta. Pakollinen ruotsin kielen opiskelu koulussa vie oppilailta mahdollisuuden orientoitua lukemaan juuri haluamiaan kieliä, mikä supistaa nuortemme kielitaitoa varsinkin maailmankielten osalta. Tällä on kansantalouteemme negatiivisia vaikutuksia. Mielestämme opetusministeri Henna Virkkusen (kok.) esitys, että ruotsin kielen pakollinen opiskelu pitäisi aloittaa jo peruskoulun viidennellä luokalla, on ajastaan jälkeenjäänyt. Ruotsin kielen merkitys tulee yhteiskunnassamme entisestään vähenemään, joten rimpuilu luonnollista kehitystä vastaan on Perussuomalaisten Nuorten mielestä täysin turhaa. Sen sijaan, että keskustellaan siitä, miten ruotsia osattaisiin paremmin, tulisi keskustella siitä, miksi ruotsia tulisi osata paremmin.

Rkp:n nykyisessä hallituksessa harjoittama politiikka on mielestämme osoittanut täydellistä piittaamattomuutta Suomen kansan enemmistön mielipidettä kohtaan. Astrid Thorsin kansainvälistä ihmiskauppaa edistävä ja suomalaista yhtenäiskulttuuria heikentävä maahanmuuttopolitiikka sekä Stefan Wallinin ponneton kulttuuripolitiikka saavat Perussuomalaisten Nuorten tuomion. Edellä olevat syyt sekä aikaisempien rkp:n hallitusvastuukausien vähäiset aikaansaannokset asettavatkin rkp:n jatkuvan hallitusaseman kyseenalaiseksi. Perussuomalaiset Nuoret tähtäävätkin sellaisen hallituksen muodostamiseen seuraavien eduskuntavaalien jälkeen, jossa rkp ei ole edustettuna.

Nykyinen korkeakoulujen valintamenettely eräillä aloilla ei myöskään saa Perussuomalaisten Nuorten hyväksyntää. Oikeus- ja lääketieteellisen tiedekunnan kiintiöt ruotsinkielisille eivät mielestämme ole tarkoituksenmukaisia, sillä ne eivät takaa opiskelijoiden siirtymistä työskentelemään juuri niille alueille, missä ruotsinkielisiä palveluita tarvitaan. Kiintiöopiskelijoita koskevien sisäänpääsyrajojen alhaisuus on mielestämme myös hyvin kyseenalaista ottaen huomioon suomenkielisiä koskevan tiukan seulan. Ruotsin kieltä taitavan henkilökunnan palkkaaminen sairaaloihin sekä tarvittavien lakiasiainpalveluiden turvaaminen ruotsiksi pitäisi olla paikallisten viranomaisten päätösvallassa. Positiivisen syrjinnän tie ei ole oikea tapa taata ruotsinkielisten ihmisten palvelut.

Kaksikielisen Vaasan keskussairaalan lääkäripula onkin esimerkki kiintiöjärjestelmänne epäonnistumisesta. Mielestämme olisi parempi houkutella ruotsia osaavia suomenkielisiä hakeutumaan kaksikielisille alueille oikeus- ja lääketieteellistä osaamista vaativiin tehtäviin esimerkiksi paremmilla palkka- ja työehdoilla tai muilla porkkanoilla. Perussuomalaiset Nuoret vaativat myös kauppatieteellisen alojen ruotsinkielisten koulutusohjelmien sisäänottomäärien supistamista. Ruotsinkielisten kauppatieteilijöiden prosenttiosuus kaikista alan opiskelijoista on viidennes, mikä on nelinkertainen maamme ruotsinkielisen väestön määrään verrattuna. Tämä selittyy pääosin ruotsinkielisten kauppakorkeakoulujen helpoilla pääsyvaatimuksilla, mikä asettaa kieliryhmät eriarvoiseen asemaan.

Perussuomalaiset Nuoret kokevat maamme alue- ja kuntapolitiikan vaikeutuvan kielipoliittisten syiden takia. Erityisesti Pohjanmaan maakunnassa oleva rkp:n vahva asema on käytännössä saattanut maakuntakeskus Vaasan kehityksen jäihin. Rkp:n hallinnoimat pienkunnat ovat toistuvasti kieltäytyneet lähinnä kielipoliittisista syistä kuntaliitoksesta suuremman naapurinsa kanssa. Riitely Keski-Pohjanmaan suuntautumisesta Pohjois-Pohjanmaalle kaksikielisen Pohjanmaan sijasta osoittaa myös kielipolitiikan saaman täysin kohtuuttoman suuren merkityksen aluepolitiikassa.

Perussuomalaiset Nuoret odottavat aloitteita Ruotsin vallan ajan jäänteiden poistamiseen maastamme. Suomen kansan enemmistö on jo vuodesta 1917 ollut henkisesti kypsä luomaan oman tulevaisuutensa ilman takertumista menneisiin valtiollisiin yhteyksiin. Poliittinen eliittimme on kuitenkin kumarrellut joitakin poikkeusaikoja lukuun ottamatta milloin mihinkin ilmansuuntaan. Tästä johtuen Perussuomalaiset Nuoret asettavatkin toivonsa seuraavaksi vallan ottavaan sukupolveen, johon myös itse lukeudumme.

Lisätiedot:

Vesa-Matti Saarakkala

Perussuomalaiset Nuoret ry:n puheenjohtaja

puh. 0400 917 353

Mikael Lith

Etelä-Pohjanmaan Perussuomalaiset Nuoret ry:n puheenjohtaja

puh. 044 275 6421

LEHDISTÖTIEDOTE 18.2.2010 VILLE VÄHÄMÄKI

Olen käynyt useissa kuntajakoselvittäjä Arto Kosken tiedotustilaisuuksissa. Joka kokouksessa toistuu sama teema, kuntaliitoksen positiivisten asioiden esille tuominen. En ole kuullut tilaisuuksissa minkäänlaista analyysia negatiivisista vaikutuksista.

Kosken laskentatapa vastaa pennien poimimista junaraiteilta. Jonkin aikaa se onnistuu, mutta epätodennäköisen sattuman tapahtuessa häviöt ovat suunnattomat. Tällainen epätodennäköinen tapahtuma voisi olla maailmantaloudessa tapahtuva äkillinen muutos, joka heijastuisi valtion- ja kuntatalouteen. Tällainen tapahtuma kumoaisi kuntaliitoksen kaikki positiiviset puolet.

Suora lainaus Arto Kosken esityksestä: Kuuden kunnan yhteenliittymässä laskelmien mukaan häviäjiä olisivat Haukipudas sekä Oulu. Kommentti on mielenkiintoinen. Tulisiko näin ollen Oulun ja Haukiputaan lähteä mukaan kuntaliitokseen ollenkaan?

Ville Vähämäki
kaupunginvaltuutettu (ps.)

Pentti Oinonen piti Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa. Puheessa otettiin kantaa Afganistanin tilanteeseen.

——–

Siellä missä suomalainen sinibaretti aikoinaan oli, hän oli tiukasti puolueeton. Näin oli esimerkiksi Balkanilla, Lähi-idässä ja Kyproksella jopa vuosikymmeniä kestäneissä rauhanturvaoperaatioissa.

Afganistania ei tällä listalla ole, koska Suomi ei ole Afganistanissa turvaamassa rauhaa, vaan tukemassa vieraan vallan asettamaa afgaanihallitusta. Hallitusta, jota syytettiin karkeasta vaalivilpistä presidentinvaalien yhteydessä. En malta olla tässä yhteydessä muistuttamatta, että Suomen kansa sai näytteen kotimaisesta vaalivilungista eräiden poliitikkojemme vaalirahoitussotkuja seuratessaan.

NATON SUURHYÖKKÄYS

Paraikaa käynnissä oleva Naton suurhyökkäys 15 tuhannen miehen voimin eteläisessä Afganistanissa viimeistään karistaa rähmät kansamme silmiltä ja osoittaa, että Afganistanissa ei ole käynnissä rauhanturvaamisoperaatio, missä tarkoituksessa joukkomme sinne alun perin lähetettiin.

Arvoisa puolustusministeri Häkämies ja ulkoministeri Stubb: koska lakkaatte salaamasta totuutta ja kerrotte Suomen kansalle rehellisesti sen, että olemme Afganistanissa mukana sotilasoperaatiossa Naton rinnalla?

50 MIESTÄ LISÄÄ

Afganistan-selonteon mukaan hallitus haluaa lähettää viisikymmentä lisäsotilasta sotilaallisen kriisinhallinnan nimissä maan pohjoisosiin. Se on Suomen vastaus Yhdysvaltain johtaman Nato-liittouman lähettämään pyyntöön saada lisää joukkoja surkeasti sujuvaan sotaansa.

Kokoomuksen liituraitaministerit puolestaan haluavat ylläpitää lämpimiä suhteita Natoon ja Yhdysvaltoihin, joten Suomen istuvan hallituksen vastaus Naton kosintaan on innokas kyllä.

NYT VASTA EDUSKUNNALLE

Ihmettelemme hallituksen menettelytapoja ja ulostuloa lisäjoukkojen lähettämisessä. Presidentti ja hallitus ovat jo hyväksyneet 50 hengen lisäyksen, mutta vasta nyt asia tuodaan eduskunnan käsiteltäväksi.

Ministeri Stubb oli jo 3.–4. joulukuuta 2009 pidetyssä ISAF-kokouksessa luvannut Suomelta lisää joukkoja Afganistaniin. Eli tämänpäiväisillä edustajien kannanotoilla selontekoon ei ole mitään merkitystä. Voidaan vain todeta, että näin on Stubb päättänyt ja lasku tulee perässä.

Perussuomalaiset eivät kannata Afganistanissa olevien sotilaiden määrän kasvattamista. Me emme näe syytä, miksi Suomen pitäisi sotia muiden maiden sotia. Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin takki auki kuten Neuvostoliitto aikoinaan ja se tulee sen sodan häviämään. Afganistania ei voiteta sotimalla.

OMAN MAAN PUOLUSTUS

Afganistanissa sotiminen ei ole halpaa lystiä. Se tulee kalliiksi suomalaiselle veronmaksajalle aikana, jolloin rahasta on muutenkin tiukkaa. Sotilaallisen kriisinhallinnan nimissä Afganistaniin käytettävät 33 miljoonaa euroa sekä muut sinne suuntautuvat kymmenet miljoonat eurot olisivat tarpeen omien puolustusvoimiemme menojen kattamiseksi.

MITEN JOUKOT POIS?

Perussuomalaisten mielestä Afganistanin operaatiossa alkaa olla enemmänkin kyse siitä, miten saamme omat joukkomme kunnialla pois. On valitettavasti vain ajan kysymys koska yhä levottomammaksi muuttuneesta Afganistanin pohjoisosasta, jossa suomalaisten asemat sijaitsevat, alkaa tulla suruviestejä kotimaahan ja suomalaisia tuodaan kotiin sinkkiarkuissa.

Arvoisat ministerit, ette ole tekemässä Natojoukkojen kanssa uutta Rambo-sotaelokuvaa, vaan pelaatte poliittista peliä jossa pelinappuloina ovat suomalaiset sotilaat. Perussuomalaiset eivät halua pelata ihmishengillä miellyttääkseen Naton kenraaleja.

–

Lisätietoja:

pentti.oinonen@eduskunta.fi

puh. 050-512 2472

Suora lainaus Arto Kosken esityksestä: Kuuden kunnan yhteenliittymässä laskelmien mukaan häviäjiä olisivat Haukipudas sekä Oulu.

Kommentti on mielenkiintoinen. Tulisiko näin ollen Oulun ja Haukiputaan lähteä mukaan kuntaliitokseen ollenkaan?

Tilaisuus jatkuu Saalastinsalissa… Koski ei ole vielä tehnyt esitystään. Mielenkiinnolla odotan.

Valtiopäivien avauskeskustelussa eduskunnassa Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron piti kansanedustaja Raimo Vistbacka:

Edessä ovat lähes mahdottomat valtiopäivät. Hallitus on politiikallaan onnistunut jakamaan Suomen kansan kahtia.

Köyhyysrajan alapuolella elää kasvava joukko kansalaisia. Heistä lapsia on yli 150 000. Voi vain kysyä mikä on heidän tulevaisuutensa? Nälkä on nälkää ja köyhyys köyhyyttä, niin Suomessa kuin Haitissakin.

Lapsiperheiden köyhyys on kansallinen häpeä, johon on ripeästi puututtava. Ei ole rahaa, vastaa hallitus.

Voisiko lapsilisään ajatella jonkinlaista porrastusta tai tarvehankintaa, jotta rahat menisivät niille, jotka tukea eniten tarvitsevat?

KYSYMYKSIÄ HALLITUKSELLE

Mihin ylipäätään on hävinnyt yhteisvastuu oman maan kansalaisista?

Vai mitä sanotte siitä, että vanhus voi olla yli 2,5 vuotta kuolleena omassa kerrostalokodissaan?

Entä miksi kunniakansalaistemme sotaveteraanien kuntoutusresurssit ovat aina vain liian vähäiset?

Miksi omaishoidon tukea ei siirretä Kelan kontolle, jotta kaikki omaishoitajat voisivat sitä tasavertaisesti hakea asuinkunnasta riippumatta?

KESTÄMÄTÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA

Rahaa kuitenkin riittää turvapaikanhakijoiden hyysäämiseen. Tänne lennätetään veronmaksajien rahoilla maailman ääriltä perheenyhdistämisen nimissä ankkurilasten sukulaisia ja kylänmiehiä.

Mikäli maahanmuuttopolitiikkaan ei pian saada perustavaa laatua olevaa muutosta, räjähtää tilanne käsiin. Turvapaikkaturismi on tehtävä kerta kaikkiaan kannattamattomaksi.

Perussuomalaiset toivovat, että Suomi voisi olla ykkönen niin Euroopassa kuin maailmalla jossain muussa kuin turvapaikanhakijoiden ja ankkurilasten avokätisessä rahoittamisessa.

MAATALOUS KRIISISSÄ

EU on ajanut perheviljelmäpohjaisen maataloutemme pysyvään kriisiin. Yhä useampi talonpoika on joutunut ulosottomiesten kynsiin. Niin sanotut torjuntavoitot riittävät jo.

Metsäpuolella Kemera-rahatkin ovat täysin riittämättömät.

PÄÄTÖSVALTA TAKAISIN

EU on myös vienyt meiltä päätösvaltaa ja me suorastaan tyrkytämme sitä pois omilla mallioppilaslinjan mukaisilla tulkinnoillamme.

Kyllä valta Brysseliin kelpaa. Samoin raha, jota sinne syydämme – esimerkiksi Iso-Britannian EU-jäsenmaksupalautuksen muodossa.

Tänäkin vuonna Suomi heittää brittien puolesta sata miljoonaa euroa Kankkulan kaivoon! Toivottavasti tähän asiaan saadaan edes jotain järkeä näillä valtiopäivillä.

LOPUTON LISTA

Samaan aikaan oma kansa kärsii.

Valtio keskittää palvelujaan muka niiden parantamisen nimissä. Reuna-alueet autioituvat, kun palveluja ei ole saatavilla. Esimerkiksi poliisin näkyvyys on olematon.

Alempiasteinen tiestö rapautuu. Haja-asutusalueiden jätevesiuudistuksella kuritetaan vähäosaisia. Kuntatalous on ahdingossa.

Lista olisi lähes loputon.

OSTOVOIMAA KANSALLE

Perussuomalaisten mielestä tässä taloudellisessa tilanteessa kansalle olisi annettava ostovoimaa. On luotava työpaikkoja tukemalla kotimaista yrittäjyyttä.

Ei Suomi ole vielä valmis.

KANSAKUNNAN TILA

Pääministerikin vain hamuaa lisävaltaa edustuksiaan lisäämällä, vaikka omassa maassa olisi tekemistä.

Ministerienkin kannattaisi jalkautua mustien autojen takapenkiltä muuallekin kuin maakuntakeskuksiin, jolloin paremmin näkisivät kansakunnan tilan.

JOKAINEN IHMINEN

Perussuomalaiset toivovat, että nyt alkaneilla vaalikauden viimeisillä valtiopäivillä hallituksenkin taholla syntyisi todellinen yhteisvastuu myös vähempiosaisesta kansanosasta.

Me emme saa luopua perinteisestä pohjoismaisesta hyvinvointivaltio -periaatteesta. Jokainen ihminen ja elämä on arvokas.

–

Lisätietoja:

raimo.vistbacka@eduskunta.fi

puh. 050-511 3186

Pääministeri Matti Vanhasen nykyhallituksen aikana Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden lukumäärä on kasvanut vauhdilla. Perussuomalaisten mielestä syynä on avokätinen ja vapaamielinen maahanmuuttopolitiikka, joka houkuttelee turvapaikkaturismiin ja kannustaa kansainvälisiä rikollisjärjestöjä ihmissalakuljetukseen.

Lisäksi perheenyhdistämisten perusteella tehtyjen oleskelulupahakemusten määrä on räjähtänyt käsiin. Maahanmuuttovirastoa ruuhkauttaa parhaillaan yli 6 000 perheenyhdistämishakemusta; Suomi kun maksaa useammin lähiomaisten matkakustannukset kuin muut EU-maat. Ankkurilapset saattavat hakea oleskelulupaa jopa yli 20 ”perheenjäsenelleen”: muun muassa sisar- ja velipuolilleen sekä kasvattilapsille.

Jos perheenyhdistämisen perusteella tulijoita on keskimäärin kuusi per hakemus, tarkoittaa se jopa 36 000 uutta maahanmuuttajaa lähinnä Somaliasta ja Irakista – tämä kaikki samaan aikaan kun entistenkin maahanmuuttajien kotouttamisessa on suuria ongelmia.

Maahanmuuttoasioita sinisilmäisesti hoitava ministeri Astrid Thors on useaan otteeseen osoittanut, ettei hän ole tehtäviensä tasalla. Perussuomalaisten mielestä Thorsin on vedettävä johtopäätöksensä ja erottava.

Thorsin eron lisäksi Perussuomalaiset edellyttävät, että hallitus järkevöittää Suomen maahanmuuttopoliittista linjaa pikaisesti. Eduskuntaan on saatava välittömästi käsiteltäväksi laki, jolla esimerkiksi turvapaikkaa hakevat EU-kansalaiset saadaan pikakäännytettyä heti kielteisen päätöksen jälkeen.

Maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista on puhuttava ja niihin on puututtava ennen kuin tilanne karkaa käsistä. Ei voi olla kenenkään etu, että kansalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin muuttuu vieläkin kielteisemmäksi.

–
Lisätietoja:
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Pentti Oinonen pentti.oinonen@eduskunta.fi puh. 050 512 2472

Useat kunnat ovat säästösyihin vedoten massairtisanoneet omaishoitajien sopimuksia, ja tämän jälkeen solmineet uusia sopimuksia heikennetyin ehdoin. Massairtisanomiseen johtavaa päätöstä ollaan tekemässä myös Oulussa 4.2.2010 pidettävässä sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa. Kokouksessa päätettäneen alentaa omaishoitajille maksettavan tuen määrää 1.5.2010 alkaen. Tämä tarkoittaa sitä, että voimassa oleva omaishoitosopimus joudutaan irtisanomaan, ja uusi sopimus tehdään huonoimmin ehdoin. Tämän tyyppisistä massairtisanomisista on tehty kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Olen tehnyt joitakin huomioita niistä lainkohdista, joita voitaisiin soveltaa tähän päätökseen. Valitettavasti joudun toteamaan, että nyt käynnissä oleva prosessi ja menettelytavat tuntuvat sangen epäreilulta omaishoitajien asemaa ajatellen.

Omaishoitolain tarkoitus ja lain henki kuvataan ensimmäisessä pykälässä. Pykälä kuuluu seuraavasti: ”Tämän lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen.” Huolimatta siitä, että omaishoitolain henki on näin vahvasti omaishoitajan asemaa tukeva ja suojaava, käytetään kyseisen lain irtisanomispykälää omaishoitajia vastaan. Nyt avainkysymys lain tulkinnassa kuuluukin, onko se menettelytapa, jossa sopimus irtisanotaan ja edelleen solmitaan uusi huonompi sopimus, omaishoitolain hengen mukainen?

Laki omaishoidon tuesta on sangen uusi laki, ja siitä johtuen ennakkotapauksia tämän tyyppisistä massairtisanomisista ei taida vielä olla. Rovaniemen hallinto-oikeus teki 14.7.2009 päätöksen, jonka mukaan omaishoitosopimusta voidaan hoitopalkkion määrän osalta muuttaa ainoastaan kummankin sopimusosapuolen suostumuksella. Kysymyksessä oli tilanne, jossa omaishoitajan maksuluokkaa alennettiin viranhaltijan yksipuoleisella päätöksellä. Keskeistä tässä tapauksessa lienee se, että kummankin osapuolen piti hyväksyä alempi hoitopalkkio.

Heikomman osapuolen suojaaminen on keskeinen osa Suomen lainsäädäntöä. Oikeustoimilaissa 31 § todetaan kiskonnasta seuraavaa: jos joku on käyttänyt hyväkseen toisen pulaa tai hänestä riippuvaista asemaa, ja tällä tavoin saanut aikaan sopimuksen, jossa osapuolten suoritusten välillä vallitsee ilmeinen epäsuhde hyväksi käytetyn vahingoksi. Voidaanko katsoa, että omaishoitajan antaessa ympärivuorokautisen työpanoksensa omaisensa hoidossa saaden vastikkeeksi 471 euroa kuukaudessa on epäsuhtainen sopimus? Onko sopimuksen muuttaminen 347 euroon, käyttämällä hyväkseen toisen pulaa ja riippuvaista asemaa, suoranaista kiskontaa? Heikoimmassa asemassa olevilta kiskotaan, ja näistäkö säästöistä kaavaillaan maksettavaksi Oulun kaupungin työtekijöiden bonusrahat?

Lopuksi haluan nostaa esille perustuslain pykälän 118, jossa määritellään vastuu virkatoimista. Tässä laissa todetaan, että virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Esittelijä puolestaan on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään. Näillä saatesanoilla haluan toivottaa sosiaali- ja terveyslautakunnalle, sekä asiaa esittelemässä oleville virkamiehille, tehkää hyviä päätöksiä.

Ville Vähämäki
kaupunginvaltuutettu (ps.)
Lisätiedot 0405429179

Julkaistu Forum24 4.2.2010